Vaikka joulu on virallisesti ohi, on mummo päättänyt pitää joulukoristeet esillä Nuutinpäivään saakka. Sen kunniaksi julkaisen muutamia jouluaiheisia kuvia.

 

Ahkera mummo on kutonut ensi vuodeksi pukinnutun varastoon odottamaan, ja kasvunvaraakin on reilusti. Neule on Stockmannin alennusmyynneistä saatu joulukoriste.

Jouluna on myös aikaa katsella valokuvia. Nämä kuvat on saksittu muinaisten Ifolorin valokuvatilausten mukana tulleista indeksikuvista, ja ne sopivat lähes täysin mittakaavaan. Lisäksi ovat samaa laadukasta valokuvapaperia kuin 1:1 kopiotkin. Seuraavaksi näille sidotaan kunnollinen albumi.

Jouluisin takassa palaa jatkuvasti tuli. Sitä varten tarvitaan klapeja, ja klapeja varten puolestaan puunkantoteline. Tehty erikeeperistä ja kahvinsekoitustikuista.

 

Mummoa muistivat myös monet ystävät ja tuttavat. Alina ilahdutti oikein perinpohjaisesti tuomalla tupaan pientä säätöä kaipaavan takkasetin hiilihankoineen kaikkineen. Hiilihankoteline on hieman kiikka, mutta siitä selvinnee pihdeillä (kyseinen teline ei kuvassa). Vasemmassa laidassa ihastuttava vanhanaikainen silitysrauta!

Suloisista suloisimpia olivat saman lahjoittajan paketista löytyneet tinaiset kynttilänjalat kynttilöineen. Nämä sopivat vihkikuvan viereen kuin nakutettu! Eikä lahjatulva tähän loppunut. Alina oli ilmeisesti saanut innoituksen jouluostosten suhteen, ja todennut että tottahan mummo kaipaa kunnon kattilatkin!

Edessä oleva kullattu kehys kaipaa vielä jotain soveltuvaa potrettia, mutta sitä ehtii miettiä Nuutinpäivän jälkeenkin.

Myös kakskertalainen, vanhassa rintamatalossa asuva ystävätär muisti jouluna mummoa, mutta mitäs himputtia! Mummon menneisyys taitaa olla odotettua värikkäämpi!

Kyllä, hyvät ystävät, nämä ovat pörrökarvalla päälystetyt käsiraudat. Ah, miten ihanan odottamatonta ja kieroa! Kiitos, Essi. Kiitos Alina! Hyvää jälkijoulua!

Tässä hieman silmänruokaa tänä vuonna valmistuneista nukkekotitarvikkeista, näin sopivasti joulunaikaan kasattuna kokonaisuudeksi: 

Turun Vimmassa keväällä valmistettu astiasto lähes kokonaisuudessaan. Lasitus onnistui hurjan hienosti, eli nämä ovat täysin elintarvikekäyttöön kelpaavia. Kupeista on juotu ihan oikeasti kahvia, minkä voi todeta kahvitahroistakin... Jäivät silloin tiskaamatta.

Tässä tarkempi potretti teepannusta. Koversin sen ontoksi ja tein irtoavan kannenkin! Ja nuo kupin kahvat, alle millin paksuisia. Olen minä vaan aika epeli.

Syyspuolella olen harrastanut paljon keramiikkaa, myös 1:1 kokoisena. Tänne kuitenkin asetan esille komean kokoelman punasavisia sipulipurkkeja, joissa on pieniä sipuleita. Sipulit ovat styroksipalloja joiden päälle liimasin aitoa sipulinkuorta.

Ja koska jouluna pitää syödä puuroa piti minun tekemän myös sinisellä lasitteella käsitellyt puurokulhotkin jotka näkyvät hieman huonosti tässä kuvassa. Pääasiassa ajattelin kuitenkin esitellä fimosta tekemäni nauriit sekä Niinalta lahjaksi saadun makkarapaketin(!) - ilmeisesti askartelumassaa ja vanha läpipainopakkauksen kuori. En ole raatsinut avata pakettia grillattavaksi vaikka minua näin ohjeistettiin tekemään,

Esittelen myös mummon kirjahyllyt, koska jouluna tapaan itsekin lukea paljon kirjoja. Näiden materiaalina on dyykattu puinen sälekaihdin, erikeeperi ja mintunvihreä akryylimaalisekoitus.

Lähikuva kirjoista kertonee enemmän. Aikakausilehtien nahalla päällystettyjä "saranapuolia" ja kultatussilla vedetyt selkäkoristeet. Isot kirjat sahasin puhelinluetteloista, ja "sidoksen" virkaa toimittaa pieni tikunpalanen nahan alla. Melkein autenttinen siis.

Halusin tehdä paljon nukkekotitavaroita juuri jouluksi, koska miniatyyrijoulun tekeminen on paljon halvempaa kuin oikean joulun rakentaminen, ja siitä saa lähes yhtä paljon tyydytystä. Alla teippi-maali-muovihelmi-kahvinporo-yhdistelmällä tehty joulutähti ja muutama pakettiin kääritty sokeripalanen.

Joulu ei ole joulu ilman joulukuusta. Väsäsin tämän piipunrassista näiden ohjeiden avulla: 

http://caritaoksa.vuodatus.net/page/Ohje2

Koristeet tein itse, ja sen on näköisiäkin. Puu- ja lasihelmiä, ompelulankaa, paperia ja värikyniä. Ensi vuodeksi teen hienompaa jälkeä, mutta tästä oli hyvä aloittaa. Enää kynttilät puuttuvat.

 Ja aivan parhautta on tämä: 

Pitkään piti inspiraatiota odottaa, mutta jouluna se lopulta löytyi. Nukkekoti on seilannut pitkin kotia etsien sopivaa nurkkaa, ja nyt se aseteltiin kirjahyllyyn josta se vie neljänneksen. Seuraava nukkekoti olkoon noin puolet pienempi joka suuntaan.

Jouluksi mummo on saanut kaikkea ihanaa: 

Sähkövedot jotta näkee lukea, jugend-tapetit seiniin, villalankamatto (langanpätkistä kankaalle liimaamalla), savinen teeastiasto askartelumassasta tehtyine kääretorttuineen, keinutuolin raanu, kirjahylly nahkapäällysteisine kirjoineen, nastoilla ikkunanpieliin ripustetut jouluiset verhot, himmeli ja olkipukki (saraheinää). Huoneen tärkein joulutarvike on puuhelmillä ja suomenlipuilla koristeltu piipunrassikuusi josta vielä puuttuu latvakoriste. Kuusen juurella nippu lahjoja avaamishetkeä odottamassa. Kuusesta ei tahdo saada edustavaa kuvaa, mutta alla voitte ihailla tarkemmin värkkäämääni heinähimmeliä: 

Lämmintä joulunodotusta! 

Välillä iskee täydellinen leipääntyminen - nukkekotiharrastus meinaa karata liian perfektionistiseksi, jolloin on parempi pitää tauko ja tehdä jotain ihan muuta. Mikähän iili taas iski, kun tuommonen tuli tehtyä:

Ettei olisi emännällä taas liikaa vapaa-aikaa..

(Tulitikkulaatikko, printattuja taustoja, maalattuja puutikkuja, värjättyä ja värjäämätöntä vanua ja kontaktiliimaa. Kaksipuolinen Mario heiluu vapaasti ompelulangan varassa)

Turussa on tämmöinen maanmainio harrastetalo, Vimma, jossa voi pikkurahalla askarrella itse vähän kaikennäköistä. Vuosien ajan olen harrastanut talon ohjaajien johdolla huovutusta ja kankaanpainoa, mutta tänä keväänä päätin kokeilla taitojani savipajan puolella. Mikäpä sen kunnianhimoisempi aloitus kuin astiaston tekeminen minikoossa. Käväisin viikko sitten tekemässä savesta parhaan taitoni mukaisia lautasia ja kuppeja. Tällä viikolla vuorossa oli lasitus, ja sattui kamerakin mukaan. Suurkiitos valokuvaajalle, jonka nimen pällinä ehdin jo unohtaa.

 

Tässä Kipene mallailee lasitteeseen kastettua lautasta kuivumaan:

 

Ja tässä rivistössä koko tämänhetkinen astiasto:

Nyt jännätään, selviääkö satsi lasituspoltosta. Ehkä ensi viikolla saan setin kotiin.

Pääsiäisen jälkeen olohuoneen sisustus näytti tältä:

Tiikerintaljasta olen erityisen ylpeä. Mallinnettu tussilla nahanpalan mokkapuolelle, mallina on ollut Mannerheimin ampuman tiikerintaljan kuva. Näin ollen mummo on metsästänyt yhdessä Mannerheimin kanssa.

Eniveis, tarkoituksena oli petsata lankkulattiat tummaksi. Käytin Hardin-merkkistä petsiä, värinä "Carl Johan-ruskea".

Tässä pari ensimmäistä siveltimenvetoa...

...ja tässä koko keskikerros valmiihkona. Petsauksen jälkeen hiaisin lattiat vielä 150-karkealla hiekkapaperilla ja vetäisin pintaan puuöljyä. Asunto tuoksuu lakkabensiinin ja mehiläisvahan sekoitukselta.

Tarkempi kuva keittiön lattiasta:

Syytän värivirheistä huolimattomuutta. Vaaleat läikät ovat Erikeeperiä, jota en ollut huomannut/tajunnut hioa kunnolla irti ennen petsausta.

Ja kun keskikerros on pikkuhiljaa saanut lattian, on yläkerran vuoro.

Löytyi käyttöä vanhoille koulukirjoillekin.

Ullakko on toistaiseksi avointa tilaa, harkitsen ullakkokomeron rakentamista reunoille, mutta lattiasta tulee yhtenäinen koko kerroksen mitalta. Seinänvierusta on tehty samaa periaatetta noudattaen kuin omakin taloni. Kivitaloni ullakolla näkyvät kattotuolit sekä rappaamattomat tiiliseinät. Nukkekotiin ne on toteutettu paperimassalla sekä vesivärein maalatuilla munakennon paloilla. Harmittaa, että munakenno on jopa paremman näköistä materiaalia tässä tarkoituksessa, kuin saunaan ostamani askartelutiilet. Olisin päässyt paljon halvemmalla, jos olisin tajunnut aiemmin.

Vielä näytiksi yksi ikkuna. Keskikerroksessa on nyt neljä ikkunaa puitteineen, materiaaleina CD-levykotelon muovi sekä kahvinsekoitustikku, saranat vuoltu cocktail-tikuista. Nämä aukeavat oikeasti.J oskus rakennan vielä sisäikkunatkin, ettei pääse tuuli sisään.

Äiti ottaa innolla osaa harrastukseeni. Kotona käymisen kunniaksi sain tuommoisen:

Pikkiriikkinen rintaneula sinisin lasisilmin jostain sadan vuoden takaa. Mittaa kaverilla on n. 2,5 cm kanttiinsa. Se on tarkoitettu sinne noidan sarkofagiin, kun muumiot yleensä haudattiin korujen ja muiden kuolinnaamioiden kanssa.

Nyt on siis velvollisuus sisustaa myös nukkekodin sarkofagi viimeisen päälle. Saisikohan puusta veisteltyä samanmallisen kuolinnaamion kuin Tutankhamonilla oli?

Jouduin jättämään nukkekodin Turkuun pääsiäisen ajaksi, koska ei niin isoa projektia pirukaan raahaa junassa neljääsataa kilometriä - ei vaikka kuinka olisi lomatekemistä vailla. Askarteluhimon tyydyttämiseksi on siis tyydyttävä siihen, mitä äitikullan kaapeista löytyi. Siellä on liki 30 vuoden aikana kertyneet lelut ja vempeleet talletettuina, ja niitä läpi käydessä tulee mieleen sekä muistoja että uusia ideoita:

Keittiön seinällä on vuosikausia roikkunut tämä kukkataulu, jonka yht'äkkiä näin täysin uusin silmin. Kuulemma joutaa jo parempaan käyttöön pölyttymästä! Rapsin ruukun irti kehikosta vasta Turussa niin säilyy ehjempänä.

 

Avaimenperiä ja hiusklemmari. Nämä lienevät aika itsestäänselvyyksiä. Olettaisin, että vaaleanpunainen hippo saa kyllä uutta väriä pintaansa jahka pääsen akryyliväreihini käsiksi.

 

Sen verran täytyy myöntää, että paikallinen kirpputori osoittautui ihan hauskaksi löytöpaikaksi. Sieltä on perua juuri yllä olevan kuvan hiusklemmari ja tuon alemman kuvan keraaminen (kyllä, keraaminen) puutarhatonttu. Valkoinen maila on jonkin sortin pinssi, ja oranssi on riistetty kinder-yllätyshahmolta.

 

Omalaatuinen colajauhepurkki, karkkituliainen jostain päin Espanjaa, kun siellä mukulana reissasin. Soveltunee mm. poljinroskikseksi keittiöön ihan sellaisenaan - ihastuttavan retrohtava.

 

Kinderillä on sitten kaikkea hienoa. Tässä kuvassa näkyy muovinen aarrearkku, jonka otin ja päällystin kaapista löytyneillä nahkasuikaleilla. Reunukset ovat jotakin koristenyörin tapaista ja lukkopesät näyttävät olevan jonkun vanhan kellon rannekkeesta irroitettuja palasia. Saavat arkeologit sitten tulevaisuudessa määritellä että mihin nuo oikeasti kuuluvat. Arkku on aika pieni, mutta se voisi toimia vaikka pienenä matkalaukkuna...?

 

Ja näiden mokomien napintapaisten takia piti kirpparilta ostaa kaksi isoa pussillista nappeja. Katsokaa nyt! Katsokaa! Tuuletusritilöitä ulkoseinään!!!

 

Jo nyt on askarteluvimma niin penteleen voimakas...

Sairastelin tuossa männäviikolla ikävän ärjyä flunssaa, ja ystäväni Essi päätti ilahduttaa minua itse tekemällään kukkasella. Talossani ei vielä ollutkaan yhtä ainutta kukkaa, ja tuo pieni kasvi sopi sinne kuin nakutettu.

Samassa kuvassa näette Niinan värkkäämän komian matkalaukun.

Tässä tarkempaa potrettia laukusta, yleisön pyynnöstä:

Ja sitten jotakin laitettavaksi sinne laukkuun... Mummon menneisyydestä alkaa paljastua jännittäviä asioita, kuten moottoripyöräkerhon jäsenyys:

Takki on avaimenperä jonka bongasin kirpparilta eurolla. Selkämyksessä on korni kasariväreissä tehty kirjailu "Trend Leather", mutta pyrin ripustamaan tämän aina etupuoli näkyville. Jos jaksaisi rapsia muutamat tikkaukset ja liimaukset auki, tämän voisi oikeasti pukea nuken päälle. (Niin, ja samalta kirpparilta löytyi tuo ylemmässä kuvassa näkyvä hattu.)

Pahempi puoliskoni on autellut projektin kanssa tuon tuostakin, vaikkei ole varsinaisesti osallistunutkaan rakentamiseen. Viimeisin veto oli mainio. Biltemassa myydään tasalaatuisia puurimasäkkejä sytykkeinä hintaan kolme euroa kappale. Ilmeisesti jotain lehtipuuta, mutta kaikki rimat ovat lähes samanpaksuisia, -pituisia ja täysin nukkekotiyhteensopivia. Näitä on nyt sitten kaksi säkillistä, luulisi riittävän yhden nukketalon laudoittamiseen kauttaaltaan.

 

Näitä lankkuja tarvitsi ehdottomasti lähteä kokeilemaan käytännössä. Viimeiset pari iltaa/yötä olen sahaillut ja mittaillut keskikerrokseen lattioita.

Olohuoneen laudoitus on jo valmis, ja ammattivälineillä hiottu (ei sitä pirukaan jaksa käsin hioa, kun varastossa on 1:1 rempan jäljiltä pelit ja rensselit). Tarkoitus olisi petsata tämä tummaksi ja kauniiksi. Laudat on liimattu puuliimalla suoraan pohjaan, vaikka pahempi puoliskoni ehdottikin, että tasaisempaa jälkeä saisi jos iskisi alle rimat eli lattiakoolingit. Seuraavalla kerralla sitten, tämähän on vain kokeilutalo.

Kunnianhimo veti kokeilemaan keittiön puolelle kalanruotomallista laudoitusta. Voin kyllä sanoa, että ei sovi hätähousulle tämä homma. Jopa puolen millin heitto näkyy. Koetin piirtää pohjaan apuviivoja, mutta helpoimmin onnistuu näemmä kokeilemalla ja sovittamalla jokainen palanen erikseen paikalleen ennen liimausta. Tästä jatkan heti aamulla :P

Lattialiiman kuivuessa keskityin vaihteeksi lempihuoneeseeni Saunaan:

Sormipaneelit ovat turvallisesti grillitikkuja, jotka on maalattu ihan puhtaasti vesiväreillä. Samalla tummensin lauteitakin sopimaan väreihin paremmin. Näissä kuvissa sitä ei huomaa, mutta lauteet ovat nyt sen verran vanhat, että jalat ovat alkaneet sievästi lahota alareunoistaan (mustaa vesiväriä imeytetty jalkoihin). Erittäin aidonoloinen efekti. Kävin jopa vakoilemassa taloyhtiön remonttia kaipaavasta saunasta mallia.

Tässä vielä toinen kuva paremmassa valossa. Sormipaneelit olen reunustanut bambutabletista irroitetuilla bamburimoilla. Efekti ei ole aivan sellainen kuin mitä toivoin, mutta soveltuu tarkoitukseensa.  Lauteiden alle suunnittelin vielä pientä valopistettä. Lattia ja katto ovat täysin vaiheessa, mutta katoksi meinasin laittaa samaisia bambusuiruja, ja lattia on "betonia", eli tuota samaa harmaata paperimassaa.

 

Nukkekoteihin tuppaa kertymään kaikkea ylimääräistä, ja koska en aio tarttua aikakausien autenttisuuteen, voi viktoriaanisen mummoleningin vierestä löytyä vaikkapa aito, toimiva arcade-peli (kirppislöytö):

Etualalla näette vilauksen upeasta matkalaukusta, jonka ystäväni Niina taiteili paksusta keinonahkaa muistuttavasta kankaasta erään ihastuttavan sunnuntain aikana.

Myös pahvista tehdyt muuttolaatikot kuuluvat ullakolle. Lisäksi ullakolta löytyy tammilankkua siististi pinottuna, sohva, varastohylly sekä selauskelpoisia kirjoja, jotka on leikattu apteekin liimasidotusta ilmaisjakelulehdestä. Tarkoitus on tulostaa pienempiin versioihin Aku Ankan taskukirjojen kansia :D

Tämän tekemistä olen hinkunut pitkään. Aiemmin esitelty keittiö on tapetoitu (huonosti) oikealla tapetilla ja oikealla liisterillä. Tulee ihan vanhan, kosteusvaurioituneen talon fiilis, kun tapetti on vielä repeillyt paikoin.

Metallista puuhellaa tuskin kannattaa sijoittaa suoraan tapetoitua seinää vasten, joten takaseinä piti rapata hellan leveydeltä. Rappasin paperimassalla suoraan entisen kansion päälle, niin sain sievän ja tarpeen mukaan irroitettavan suorakulman aikaiseksi.

 

Liesikupu on eräs pieni ylpeyteni. Pahempi puoliskoni löysi erään remontin ullakolta vanhan valurauta-ammeen jalat jotka muistuttivat muodoltaan erittäin kaunista liesikupua. Valurauta on todella painavaa, joten yksikin jalka olisi vaatinut nukkekodin skaalassa massiiviset tukirakenteet (tämä oli osasyy siihen, miksi vaihdoimme mdf-levyn täyspuuhun). Hylkäsin kuitenkin valuraudan juuri painon takia, mutten muotoa. Liesikupu on taiteiltu liisteröimällä sanomalehtisuikaleita kyseisen ammeen jalan päälle, ja koko komeus on maalattu kivimaalilla sekä leikattu soveltuvaan muotoonsa. Yllä olevassa kuvassa näkyy (huono) vilaus lopputuloksesta. 

Hella on ollut mietinnässä jo todella pitkään. Loppujen lopuksi taiteilin puuhellan kovalevystä, jonka toinen puoli oli maalattu liitutaulumaalilla (ikea-haxxor ftw). Pinta on sopivan mattainen ja musta. Reunustin hellan tuikkulyhdyn metallilla, ja liimasin tuikun sydämen pidikkeet kuumaliimalla jaloiksi. Nihertäessäni keksin vielä kaivaa puuhellaan irralliset levyt, jotta puita voisi lisätä yläkauttakin. Eihän minulla kaupunkilaisella ole mitään hajuakaan siitä miten puuhella oikeasti toimii, mutta eipä tuonne oikeaa tulta taida viitsiä tehdäkään.

Viimeistelyä vaille siis :)

Sauna on suomalaisen sydäntä lähellä. Tässäpä minun minisaunani:

Taustalla on irroitettavissa oleva runko, joka on leikelty kovalevystä. Kiuas ja lauteet on esitelty jo aiemmin. Nyt taustaseinä on saatu muurattua askartelukaupan huokoisilla keramiikkatiilillä joita pystyi leikkelemään saksilla.

Saumaus ja seinien rappaus suoritettiin puhtaasti paperimassaa käyttäen. Silppusin sanomalehtipaperit itse ja sekoitin 1:1 remontista ylijääneeseen tapettiliisteriin, ja piru vie, että on hyvää ainetta.

Lauteita kokeilin "vanhentaa" vesiväreillä, tosin en ole täysin tyytyväinen tulokseen. Kokeilen vielä kerran sitten joskus.

Tässä vielä potretti kiukaan taustaseinästä ja huom. huom: saunan pellistä.

Tokko näitä tarvitsee hirveästi selitellä, haluan vain esitellä valokuvia siitä, mitä on tullut kerättyä talven aikana:

 

Tavoitteena on saada kirjahyllyn täydeltä oikeita, lukukelpoisia kirjoja. Aika hyvä alku.

Nämä ovat ne aiemmissa postauksissa esittelemäni neon-keltaiset torvet, jotka ovat saaneet uutta väriä pintaan.

Mummo harrastaa myös arvokasta antiikkia ja muinaisesineitä.

Kas perhana, sarkofagissa olikin asukas sisällä (sarkofagi on metallinen kynäkotelo kirppikseltä, luuranko jonkin sorttinen kynä-viivotin-kumi-yhdistelmä)

Tupperwarea, Huuto.netistä.

Nukkekodin remonttia varten piti hankkia maalipurkki (nallipyssyn papattipurkki) sekä pensseli (kynsiharja uhrasi harjaksensa tälle, metalliosa alumiinifoliota)

Joka remontissa tarvittava sorkkarauta (rautanaula) ja veitsisetti (messinkinauloja) tehtiin kylmätakomalla porukalla ystäväni Niinan ( http://nanas.vuodatus.net/ )pajalla. Tekijöinä allekirjoittanut sekä Ruippa. Niina tarjosi naulat. Samanaikaisesti valmistui askartelumassasta luita ja keraamisia astioita Niinan nukkekodin kellarissa asuvalle kivikautiselle perheelle, mikäli ymmärsin oikein.

En ole yksin vastuussa talon etenemisestä - kalustuksesta pitää jälleen kerran kiittää parempaa puoliskoani sekä äitiäni.

Äidin joulupaketista löytyi kaunis tummaksi petsattu työtuoli sekä pillerirasiaksi tarkoitettu keraaminen arkku johon voi kätkeä aarteita!

 

Poikaystävä puolestaan löysi minulle tällaisen pienen ihanuuden:

Pienen muovisen kahvipöydän olen tuonut kotoa omista vanhoista leluvarastoistani. Luulenpa, että sitä  on käytetty vanhassa Lundia-talossani.

Ja nyt kun kalusteisiin päästiin, tällaisia pieniä löytöjä on tullut vastaan pitkin syksyä ja talvea. Isommat tynnyrit lienevät suola- ja pippurisirottimia (Loimaan rompetorilta), pienempi puinen oli alunperin pullonavaajan kahva ja puinen arkku taitaa olla vanha korulipas, ellen vallan erehdy. Säilytystilaa nukkekodin kellarista kuitenkin löytyy.

Tuo pääsiäismummo on jotenkin niin persoonallisen näköinen, että omatekoiset nukkeneidit ei oikein vedä vertoja. Taloa asuttaa siis ruma mummo, mutta talven aikana mumm o on kokenut muodonmuotoksen. Hapsottava tukka on vaihtunut kauniisti kihartuvaan harmaaseen nutturaan (purettua harmaata villalankaa) ja suttuiset luudallalentelyä varten tarkoitetut vaatteet vaihtuneet vanhanaikaiseen, mutta ah niin ihastuttavaan vintage-asustukseen. Hatussakin on aitoja fasaanin sulkia.

 

Noitamaisista piirteistä on tosin hankala päästä eroon: mummoa vartioivat gargoylet (Tiimarista, vuodelta papu ja nakki) asustavat toistaiseksi muuttokuormassa kellarissa, ja komeasta mekosta huolimatta mummon isot jalat pysyvät mukavan lämpöisinä vanhoissa virsuissa (kirpparilta):

 

Gargoylien lisäksi taloon on muuttanut sammakko (pupun kaveriksi) ja kesän 2008 Kulttuurijoki-markkinoilta lahjaksi saatu keraaminen keinu-lohikäärme.

Nyt kun 1:1 remontti alkaa olla loppusuoralla, käynnistyy nukkekodin remontti sitäkin rivakammin. Käytin taannoin kolme päivää siihen, että askartelin kahvi- ja cocktailtikuista sekä CD-levyjen kansista oikeasti avautuvat ikkunat puitteineen päivineen.

 

Talon keittiö on myös saanut tapetin pintaansa, ja tällä hetkellä talossa asuva mummo puuhaa olohuoneen tapetoinnin ja mahonkilattioiden hiomisen kanssa. Todennäköisesti puuha jatkuu vielä pitkälle kevääseen, on siinä sen verran hommaa yhdelle ihmiselle.

 

 

Mutta ei tämän 1:1 remontin aikana ihan laakereillaan ole lepäilty - kirpputoreilla on tullut kierreltyä melkoisen ahkerasti, ja aina silloin tällöin on jotain soveltuvaa löytynytkin. Esimerkkinä mainittakoon alla oleva mainio tuikkulyhdyksi tarkoitettu keraaminen takka sekä jonkun käsin tekemä keinutuoli, joka on leikattu ja taivuteltu yhdestä peltipurkista.

 

Hei vaan,

Pahoitteluni siitä, että nukkekotiblogi ei päivity. Olen viimeisen kuukauden ajan opetellut remontoimista ihan 1:1 mittakaavassa ostettuani taannoin ruman kämpän. Tarkoitus on tehdä rumasta kämpästä hieno. Kuukaudessa ollaan saatu aikaan tasaiset seinät ja kaunis sisäkatto, muutettu kamani taloon sisälle ja kokeiltu seinämaaleja epäonnistunein tuloksin. Vaan ei se mitään, tehdessä oppii. Kunhan keittiö saadaan kuntoon, voin alkaa purkaa kamojani laatikoista ja asettua taloksi. Tämä harrastus jatkuu sitten tuonnempana :)

Hauskaa on se, kuinka asiat hahmottuvat koko ajan uudelleen projektin edetessä. Ullakkokamari on ollut välillä noidan laboratorio ja prinsessan petikamari. Tältä se näyttää tänään: