Kas tässä joulun jälkeen värkättyä: 

Pirttipöytä aidoilla liitoksilla, pieni sorvattu kulho sekä harjoitelmia puulusikoiksi. Saviastiat ja nukke ovat Nanan tekemiä, mutta pääsivät kuvaan rekvisiitaksi.

Nämä olivat todella hyviä harjoituskappaleita uudelle dremelille  jonka sain pahemmalta puoliskoltani joululahjaksi (ja lainatulle lehtisahalle, kiitos Nana). Dremeliin kuuluivat tietysti kaikki lisävarusteet, leikkuuterät, jatkovarret, alustat ja telineet! Tulee tarpeeseen myös koulutöissä joihin voi tutustua osoitteessa kipene.blogspot.com.

Viime jouluna katselin ihastuneena kun muilla nukkisharrastajilla oli vaikka kuinka upeita joulukalentereita. Niinpä sovimme Kissapiian kanssa tällaisesta kevennetystä joulukalenterivaihdosta. Täysi 24- luukkuinen olisi aiheuttanut meille molemmille hirmuisen kiireen ja ahdistuksen kaiken muun bisneksen lomassa joten vain muutama lahja, pieniä ja edullisia, vaihtoi omistajaansa. Vähän niin kuin adventtikalenteri!

Jäivät ne minun laittamani pari pikkupukettia kakkoseksi Kissapiian lähettämille, mutta otetaan ensi vuonna vahinko takaisin. Voisi vaikka vähän suunnitella asioita etukäteen :D

Vaan kiitos Kissapiialle ihanista joulupaketeista! Olen ihastuksesta mykkä. Rakastuin etenkin tuohon huovutettuun pikkukuuseen.

Raikkaita joulunpyhiä vaan kaikille!

Tiedän kyllä laiminlyöneeni nukkekotiharrastusta, mutta tänä vuonna on ollut vähän kaikenlaista puuhaa ja tekemistä, mm. töitä, ulkomaanmatkailua sekä koulunkäyntiä. Opiskelen nykyään muinaistekniikan artesaaniksi Mynämäellä, joten tämä kotona näperteleminen on tuntunut vähän ylimääräiseltä. Joulun kunniaksi raivasin olohuoneeseen tilaakin ja kannoin nukkekodin varastoon odottelemaan parempia aikoja. Mutta aina ne on miniasiat mielessä vaikka ei itse tekisikään.

Matkamuistot on yleensä helpompi hankkia minikokoisina. Sillä tavoin tavaran määrä asunnossa pysyy hallittavissa mitoissa. Hyvä esimerkki on tuo alla oleva pullo-avaimenperä jonka löysin Pariisin kirpputoreilta viime kesänä. Toinen ihana matkamuisto on ystäväni Amin tuoma (n. 2 cm korkea) pronssinen buddha-patsas Japanista, mutta siitä en muistanut napata kuvaa ennen nukketalon pakkaamista.

Aiemmin puuhailin pienen paperidioraaman Mata Harista, ja kuinka ollakkaan, se sai yllättävää täydennystä pienen poliittisesti epäkorrektin neekeripojan muodossa: 

Poika löytyi ystäväpariskunnan ostamasta omakotitalosta ja on vielä turbaania ja lannevaatetta vaille valmis. Sille voisi tehdä pienen höyhenviuhkan jolla se löyhyttää rouva Haria tanssin aikana. Pojan vieressä on aidosta nahasta tehty noitarumpu jonka sain puolestaan Nanalta. Siihen pitäisi vielä jaksaa askarrella kädensija, mutta muuten rumpu toimii kuten esikuvansa.

Aina sitä kuiteskin on valmiina nukkekotitarvikkeille, vaikka nukkekoti onkin tauolla: 

Helmikaupan pieniä herkkuja. Lisäksi nappasin mukaan kaikenlaisia lasihelmiä joista ajattelin askarrella purkkeja ja purnukoita, mutta ne lienevät jossain arkistojen kätköissä eivätkä löytyneet kuvausta varten.

Turun kauppatorin kirppismyyjältä löytyi aitoa vintagea jostain 1950-luvulta. Pieni ihana peltinen hella alkuperäispahveineen, ja vielä kala-mallinen paistinpannukin. Kooltaan tämä ihanuus on lähempänä Lundbyä, ja sinne se taitaa aikanaan päätyäkin. En kyllä raaski irroittaa tuota taustapahvia, se tuntuu niin olennaiselta osalta koko pakettia. Harmi, että myyjä oli purkanut paketista ne alkuperäiset muovit. Olisi mieluusti ottanut ihan täydellisen setin, keräilijäluonne kun olen :)

Kävin eilen katsomassa Miniasuntomessut-näyttelyn Turun Brinkkalan Galleriassa. Meinasi aivot nyrjähtää useammankin käsityötaidonnäytteen edessä. Sitten kotona iskee hirvittävä inspiraatio, mutta kyllähän se nöyräksi vetää kun vertaa mielessään omia tekeleitään mestareiden onnistuneisiin versioihin. Etenkin Larissan hopeiset astiastot ja sorvatut maatuskat saivat sukkani pyörimään jaloissa.

No kaipa se siitä, yrityksen ja edehdyksen kautta voittoon! Sitä kuitenkin odotellessa: kappa!

Välineet voisivat kieltämättä olla vähän paremmat, kuten vaikka jokin sahannäköinen väline. Työstön alla jäätelötikku.

Yritys oli ainakin tosi kova, vaikka palaset tuppasivat lohkeilemaan. Ei se mitään haittaa, kun lohkesivat siististi syiden mukaan niin ne sai liimattua vielä takaisin kiinni ilman isompia ongelmia.

Mutta piru vie, itte tein ja säästin. Ja sen on näköinenkin. Jos olisi ollut fiksu olisi voinut harjoitella tällaista kappaa ihan 1:1 kokoisena ennen kuin alkoi miettiä että mites tämmöinen mittaillaan sopivaksi. Mutta kun ei meinaa malttaa. Ensi kerralla sitten paremmilla välineillä. Kuten vaikka sirkkelillä.

On ollut paljon puuhaa ja harrastamista, ei ole ehtinyt tehdä miniasioita. Yritän petrata.

Tässä tuorein tuotokseni, dioraama Mata Harista. Inspiraation sain Nanan lahjoittamasta itämaisesta boordinpätkästä jolla "teatterin" seinät on tapetoitu. Teatteri on vanha saunan valaisimen runko. Loput osat on veistelty pahveista. Muita tarvikkeita ovat silkkipaperi, vesivärit, korun osat, kultatussi, thaisilkki, mehupillit sekä kynsilakka. Ruusut ostotavaroita. Valaistu paristokäyttöisillä jouluvaloilla.

Muutamia ostoksia ja ajatuksia tältä talvelta, kun kerran innostuin valokuvaamaan (eli lukitsin elukan makuuhuoneeseen): 

Työpaikalla eräs työkaveri oli jättänyt läksiäispäivänään kahvitilaan kulhollisen ihan pieniä kurkia. Nappasin muutaman mummolle ja hukkasin saman tien kaikki paitsi tämän yhden.

Turun Wanhan ajan joulumarkkinoilla eräs keraamikko (nimi unohtunut) myi keraamisia jouluseimiasetelmia. En niin perustanut siitä seimestä,  mutta pässi oli sympaattinen. Se asuu toistaiseksi mummon ullakolla.

Joululahjoja! Tai itsehän minä nämä valikoin. Turun Fantasiapeleissä Humalistonkadulla myydään kaikkea figupelaajille tarkoitettua (nukkekotiskaalaan liian pientä) tavaraa kuten kasvin osasia ja maaleja.  Paketillinen pienilehtistä murattia maksoi vitosen ja pussillinen pääkallo-pelimerkkejä vain pari euroa. Eurominis-hattuteline sisältyi pahemman puoliskoni antamaan lahjakorttipläjäykseen.

No ei malta olla päivittämättä.

Takan väri oli vaikea valokuvata. Sinertävän vihertävä. Mustat luukut.

Mustat WC-kalusteet. Kurssikaveri keksi, että pytyn kannen voisi päällystää kirkkaan oranssilla karvakankaalla, ja niinpä taidan tehdäkin.

Valkoiset WC-kalusteet. Pytty oli vähän haljennut sieltä täältä ja nämä ovat vähän etupainoisia. Sinitarraa pohjiin sanon minä!

Kokeilin tällaista erikoista lasitusta, nyt altaassa on pysyvästi verestävä kädenjälki! 

Upeita, hentoja pieniä astioita jokaisessa värissä! 

Vertailun vuoksi valokuva, jossa aiemmin savesta tekemäni astiat ja nämä uudet. On niissä melkoinen paksuusero.

Onpas mummo nyt ilahtunut!

Pikku-Godzillan tekemät tuhot eivät olleet ehkä ihan niin vakavia kuin miltä ne aluksi vaikuttivat nyt kun pääsin tarkastelemaan vaurioita oikein ajan kanssa. Hajonnut sohva korjaantuu liimalla, ja terävien kynsien/hampaiden jäljet saa siistittyä pois kankaista kunhan jaksaa vähäsen nypertää. Syödyn shaalin saa parsittua varovasti kasaan. Nuppineulojakaan ei näytä päätyneen kenenkään tassuihin tai vatsaan, ainakin eläin on oma itsensä eli kamalan rasittava. Loput sotkut ovat pelkästään sotkuja.

Nukkekoti on nyt kissaturvallinen, mutta tylsistyneen pieneläimen on nyt keksittävä muuta tuhottavaa:

On ne lapset ihania.

Lopuksi voidaan ilmoittaa, että torstaina olimme porukalla lasittamassa niitä edellisessä kirjoituksessa näkyviä astioita, takkoja ja wc-kalusteita. Tällä kertaa oli minun vuoroni unohtaa kamera. Kuvia saattaa joskus näkyä Kissapiian nukkekodista: mithologiafennica.blogspot.com/

Lupasivat Tuulenpesällä, että saataisiin valmiit tuotokset kotiin jo lauantaina! 

No jo on perkele! Kohta on nukkekodin rakentajalla kauniit kissankarvarukkaset.

"Viaton pieni eläin" oli kömpinyt yön aikana kirjahyllyyn ja roikkinut käpälällään lasittamattomien nukkekodin ikkunoiden kautta itselleen leluja. Lattioilta löytyi aamulla järsitty mansikkahillopurkki, kasvivärjättyjä lankakeriä, puoliksi syöty (se Hillan virkkaama ihana) vihreä shaali, pureskeltu sohvatyyny jossa nuppineulat olivat sentään onneksi vielä paikoillaan eikä eläimen mahassa ja uskon vakaasti että lattioilta löytyy vielä lisää nukkekotikamppeita. Lisäksi nukkekodin sisusta oli vedetty kokonaan uusiksi. Myös vedettävän sohvan runko meni tuhannen p****un päreiksi kun avasin ovet vaurioiden toteamiseksi. Sitäkin oli innolla yritetty repiä ulos ikkunan kautta. Himmelit oli revitty katosta, keittiön pöytä heitetty nurin ja joulukuusi kaadettu keskelle olohuonetta. Makuuhuoneesta sänky oli pedattu uudestaan ja lakanoissa oli pieniä kynnenjälkiä.

Siinä sitten ennen töihinlähtöä yritetään tippa silmässä metsästää lattioilta aarteet pois ja teipata ikkunoihin paksuja pahveja enempien vaurioiden välttämiseksi. Nyt minä kyllä haluaisin sen oman työhuoneen.

Osuuskunta Turun Tuulenpesä järjestää mielenkiintoisia kursseja. Tänä vuonna korkkasin oman kurssikauteni nukkekodin savityökurssilla. Saimme sunnuntain kunniaksi valaa valmiisiin kipsimuotteihin valusavella tulevia tarvikkeitamme.

Kurssille oli tehty vetävän näköisiä esimerkkejä kakluuneista, pytyistä, altaista, kehyksistä sekä astioista: 

Ja tästä se lähti. Ensin kaadettiin muotti piripintaan valusavea (alla tulossa allas ja jalka).

Sitten, kun osa savesta oli tiivistynyt muotin reunoihin, kaadettiin ylimääräinen savi pois (alla vessanpytyn aihio).

Sitten siistittiin muotin reunat ja annettiin kuivua kunnes valu irtosi muotista nätisti (alla avotakan malli joka valitettavasti ei ottanut onnistuakseen).

Lopuksi viimeisteltiin ja siloteltiin töiden reunat ja jätettiin kuivahtamaan. Raakapolton jälkeen tapahtuu vielä lasittaminen, ja sitten onkin valmista!

Jestas, että oltiinkin ahkeria! 

Ei täältä blogimaailmasta mihinkään pääse. Olin kynttiläkuvat postanntu kun tulin vilkaisseeksi ympärilleni ja totesin että "Hetkinen, se Essin antama pienen pieni joulupaketti on kadonnut tästä työpöydältäni". Pienen etsintä- ja miettimistuokion jälkeen paketti löytyi perheen pienimmäisen jäljiltä keittiön pöydän alta. Huomatkaa siistit pienet hampaanjäljet pitkin pakettia: 

No, sitten piti tietysti tehdä tilannearvio. Enhän tietysti voinut tietää mitä paketissa oli, mutta jos se olisi jotain todella herkkää se pitäisi pelastaa pikimmiten eikä vasta aattona, johon on sentään kolme (3) yötä!

Onni onnettomuudessa! Suklaa olikin päässyt mummolta loppumaan pahasti juuri ennen joulua. Nyt on sekin vaje paikattu!

Suuret ja herkulliset kiitokset Essille! Nämä sopivat mummon joulupöytään kuin nappi silmään <3

Viime hetken kynttilänvalua: ryhdyin keittelemään viimevuotisia kynttilänjämiä jotta naapurin rouvallekin olisi joululahja. Tuli siinä keitellessä mieleen, että voisihan sitä tehdä nukkekodin mummollekin pari kyntteliä.

Taustalla asiaankuuluvasti glögiä. Pahoittelen kuvan laatua, en edelleenkään ole expertti ja kamera on vieläkin kamala.

Lopputuloksena kivoja pieniä kynttilöitä. En välttämättä menisi polttamaan näitä oikeasti, sydänlanka on jonkin sortin virkkauslankaa jossa voi hyvinkin olla jotain keinokuitua mikä vain sulaa rumasti.

Piti sitten tehdä kynttilöille jalkakin: 

Mukavaa joulua ja keskitalven juhlaa kaikille kanssabloggaajille!

Tee-se-itse

Osuuskunta Turun Tuulenpesällä järjestetään 2011 nukkekodin keramiikka-kurssi.

...

su 16.1 klo 10-14 & to 27.1. klo 17-19 (lasitus) min 3, max 6 osallistujaa. 35€+materiaalit 10€.

toinen kurssi ti 15.3 klo 16-20 ja ti 22.3. klo 17-19 (lasitus). min 3, max 6. Samat hinnat.

Kurssin vetäjänä Jonna.

Ilmoittautuminen suoraan Tuulenpesälle, p. 050 5710200

Tuulenpesä sijaitsee Turussa Portsassa, Puutarhakatu 42c:ssa, ja sinne pääsee busseilla 4 ja 40. Kannattaa poiketa muutoinkin katsastamassa.

Vähäsen ehdin sentään sisustaa, kun saatiin parempaa kameraa käyttöön: 

Mummo nautiskelee taljoistaan.

Mummo harjoittelee myös kameralle poseeraamista ja kuvaaja salaman käyttöä.

Ei meillä kukaan ehdi nukketaloilla leikkiä.

Tein vaihtokaupat kaverini kanssa (http://mithologiafennica.blogspot.com/), sain käsinkudotut ranteenlämmittimet kun lupasin nukkekotijuttuja vastineeksi. Paketissa lähti alkemistipulloja, piirakka, lumilyhty (styroksipalloista), luuta ja ämpäri. Toivottavasti oli riittävä maksu.

Tein samalla vähän isommankin erän alkemistipulloja. Aitoa, poltettua keraamiikkaa sekä aitoa lasitetta.

Ylpeyteni: homeisia kallopulloja!

Luutaämpärissä liimaa ja muovihelmiä, luuta kalastajanlankaa, kastanjapuun oksaa ja liimaa. Ämpäri aitoa tiimari-laatua.

Samalla sovittiin alustavasti ensi joulun joulukalenterivaihdosta. Aina tulee katseltua muiden ihania joululahjoja ja huokailtua, niin jos sitten ensi vuonna mekin...

Museovirasto järjestää Unelmien koti-näyttelyn yhteydessä kyselyn nukkekoteihin liittyen. Alla on lista kysymyksistä sekä linkki, josta pääsee varsinaiseen vastauslomakkeeseen. Vastaukset talletetaan Kansallismuseon kansatieteelliseen arkistoon tutkimuskäyttöön. Nyt voitte jättää jälkenne kansan muistihistoriaan :)

1. Oletko leikkinyt lapsena nukkekodilla? Minkä ikäisenä? Millainen nukkekoti oli? Kuvaile tarkemmin.

2. Kenen omistama nukkekoti oli? Onko se vielä tallessa? Millaisesta materiaalista nukkekoti oli tehty? Oliko se ostettu kaupasta vai omatekoinen (kenen tekemä)?

3. Kerro nukkekodin sisustuksesta ja nukeista. Olivatko huonekalut ja muut esineet omatekoisia vai valmiina ostettuja?

4. Millaisia nukkeja oli käytössä nukkekotileikeissä? Millaisia leikkejä nukkekodissa leikittiin? Yksin vai yhdessä toisten kanssa? Missä iässä nukkekotileikit unohtuivat tai jäivät pois? 

5. Leikkivätkö omat lapsesi tai lähipiirin lapset nykyisin nukkekotileikkejä? Onko nukkekoti peritty vai hankittu erikseen lapsia varten? Kerro tarkemmin.

6. Monet aikuiset rakentavat nykyisin nukkekoteja harrastuksekseen. Kerro omasta harrastuksestasi. Milloin se alkoi? Mistä syystä nukkekoti kiinnostaa? Mistä olet saanut vaikutteita harrastukseesi?

7. Käytätkö paljon aikaa nukkekodin suunnitteluun? Mikä on sinulle tärkeää nukkekodin rakentamisessa? Onko rakennuksen malli otettu todellisuudesta vai onko se mielikuvituksen tuotetta?

8. Millaista mittakaavaa olet käyttänyt rakentamisessa? Ostatko nuket, sisustuksen ym. valmiina (mistä, millä tavoin) vai rakennatko sen itse?

9. Millaisia materiaaleja (uusia, kierrätettyjä, askartelumateriaaleja jne.) käytät nukkekodin sisustukseen ja esineisiin? Kuvaile tarkemmin. Valmistatko nukkekodin esineitä vaihtoa tai myyntiä varten?

10. Heijastaako nukkekotisi jollakin tavoin omaa elämääsi tai oletko sijoittanut sen johonkin tiettyyn aikakauteen tai fantasiamaailmaan? Mistä syystä?

11. Oletko rakentanut nukkekotia/koteja jollekin toiselle henkilölle, esim. lapselle? Milloin ja mistä syystä?

12. Kuulutko johonkin nukkekotiharrastajien ryhmään, yhdistykseen tms.? Kerro tarkemmin toiminnasta. Millaista yhteydenpitoa ryhmä harjoittaa?

13. Onko internetillä vaikutusta harrastukseesi? Seuraatko esim. nukkekotiblogeja tai onko sinulla oma blogi? Teetkö verkkokaupoista hankintoja nukkekotia varten?

14. Missä säilytät nukkekotiasi? Onko sillä sisustuksellinen merkitys kotonasi? Miten perheenjäsenet ja muut läheiset suhtautuvat nukkekotiharrastukseesi?

Lisätietoja: erikoistutkija Pirkko Hakala, puh. (09) 40 50 9326, pirkko.hakala(at)nba.fi

www.nba.fi/fi/keruuarkisto_nukkekoti

Ei sillä, että olisi oikeasti varaa laittaa rahaa tällaisiin, mutta löytyipä sattumoisin venetsialaisten lasimestarien myyntisivusto, josta saisi tilata (mittakaavaan hieman liian isoja) akvaarioita...

http://www.muranonet.com/cristiano-balbi.html

Olen asettanut itselleni elämäntavoitteen. Tahdon oppia joka vuosi jonkin uuden taidon. Tänä vuonna se taito on kirjansidonta. Jälki ei vielä ole ammattimaista, mutta oikein sievää ja tasaista näin uudelta tekijältä. 

Yleensä, kun innostun jostakin uudesta, meinaa mopo karata käsistä. Kurssin puitteissa sidottiin yllä oleva muistikirjanen, mutta totta kai tätä taitoa piti harjoitella kotona myös oppituntien välissä. 

Tässähän kävi niin, että lopultakin löytyi käyttöä niille kaikenlaisille nurkkiin kertyneille jämäpapereille ja pahvisuiruille...

Nämä ovat vielä mittakaavaan nähden suhteettoman suuria, tuo pieninkin kävisi oikeastaan sellaiseksi valtavaksi perheraamatuksi. Mutta ei se olekaan pääasia, vaan tekeminen! Maaninen tekeminen! Nyt voin heivata kaikki puhelinluetteloista sahatut nukkekotikirjat hemmettiin, osaan sitoa itse oikeita kirjoja! 

Terveisiä Suuruudenhullulasta.

Lumisadepalloja! Minä tein ihan itse lumisadepalloja! 

Tässä raunioitunut linna sammaleisella kukkulalla

Tässä tonttu, joka rakentaa lumiukkoa (vanhoista helmistä)

Materiaalit: Fimo-massa, vanhoja muovihelmiä, muovisia koeputkien päitä, nappeja, pikaliimaa, alumiinifoliosilppua, vettä ja tilkkanen fairya. Ja nämä jumaliste toimivat! 

(Fairya, koska muuten veden pintajännitys jää liian kovaksi ja folio ei laskeudu nätisti)

Tässä on ollut viime viikkona kädet täynnä, sillä talouteen tuli perheenlisäystä. Nelikuinen bengalikissanpentu teetätti aika paljon etukäteishommia, sillä rotu kiipeilee kaikkialle. Ylpeästi voin nyt sanoa, että nukkekodissani on etuovet. Sahasin itse vanerista. Ikkunat on tällä hetkellä teipattu umpeen ja hakasen kiinnitys on vielä tekemättä. Saranat on sentään jo ruuvattu paikalleen. Kuvaa en viitsi julkaista, koska maalausjälki on vielä aika rujon näköistä. Tärkeintä on, että pentu ei söisi kaikkea ihanaa keräämääni minikamaa, kuten: 

Titan pakista rakennettua pienenpientä kuulapeliä...

Ja Ruipan eilen lahjoittamaa minigrip-pussia! Totesi tätä ojentaessaan, että "jos mummo säilöö syksyllä, hän voisi säilöä minigrippeihin!". Valmistusmateriaalit ilmeisimmin kontaktimuovi, maustesekoitus ja langanpätkä. Nerokasta!