Nyt iski ahkeruuskin. Pokkarikameralla on hankala saada hyvää valaistusta kuviin, joten värit saattavat heitellä alkuperäisestä jonkin verran.  En ole ammattikuvaaja.

Ullakolla on Biltema-tikuista tehty vaalea lautalattia. Seinät on tapetoitu skräppäyspaperilla. Katto on uritettua konepahvia ja muistuttaa oman aikansa pahvipanelointia. Maalaamatta on vielä lautaseinä joka erottaa yläkerran asuintilat varastotiloista.

 

 

Seinillä Biltema-tikkuja, bambutablettia, paperimassaa sekä kananmunakennoista leikattuja ja vesivärein maalattuja tiiliä. Kattoikkunakin varastossa on, mutta kuva ei tee sille oikeutta. Ovi vielä puuttuu, sitten tänne varastoidaan kaikenmaailman roina.

 

 

Keittiön tapetti on myös vahvaa skräppäyspaperia. Katosta olen erittäin ylpeä; se on myös uritettua ja maalattua kovapahvia. Tuli niin aidon ja tarkan näköistä jälkeä, että kaikki loput kalusteet näyttävät viisivuotiaan tekemiltä. Täältä puuttuvat vielä katto- ja jalkalistat. 

 

Olohuoneen seinät skräpättiin vihreäksi, ovenpielet ja kynnykset ovat aitoa mäntylankkua. Huomatkaa ovenpielessä oleva vanhanmallinen valokytkin. Sen sahasin kuulakärkikynän painopäästä sekä puutikun palasesta.  Sähkötyöt ovat edelleen ihan vaiheessa, mutta alustavasti valoja ja johtoja olen vedellyt sinne tänne. Taloon tulee pintavedot, joita on helppo sitten siirrellä kun alkaa ottaa päähän. Olkkarista puuttuvat enää jalkalistat (!) ja väliovi. 

 

Tällainen on tilanne tänä yönä. Huomatkaa yleiskuvan taustalla näkyvä käsinpainettu robotti-sohva (yhteistyössä talon isännän kanssa) sekä itse tehty pellava-pitsirobottiverho. Myös nukketalon alla olevan raidallisen tuolin maalasin ihan itse (ja sen on näköinenkin...). Nyt saa kehua.