Omatekoiset taljat ovat edelleen niin hemmetin upeita, että ne ansaitsevat vielä yhden esittelykierroksen. Takana hiirentalja, etualalla päästäinen kuonoineen. Iso talja kuuluu luultavimmin vesimyyrälle. Nämä turkikset ovat yhtä pehmeitä kuin silkki. Myös talouden kissa rakastaisi näitä, jos vaan pääsisi likelle. Nyt enää pitää ratkaista mistä saisi niin paljon villihiiriä että voisi alkaa myydä eteenpäinkin :D

 

Tässä olisi lampunvarjostin jo valmiina jos joskus saisin aikaiseksi rakentaa keijutalon. Dippasin lyhtykoison puoliksi maatuneen solukon venelakkaan. Kestää jonkin verran käsittelyä ja näyttää päheältä.

 

 

Sitten olisi näitä ihan tavallisia kalusteita. Ulosvedettävä laveri mummon ullakolle, sekä siihen kuuluva taittopatjasetti. Nämä tietysti toimivat kuten esikuvansakin. Mallin otin kesämökin laverista: 

 

Alla äitini virkkaamia ihania pikkuliinoja sekä naapurin Liisa-rouvan lahjoittama pieni lääkepurtilo. Purkki vain huutaa, että väsäisin sinne sisälle esimerkiksi aivot! Tai kukka-asetelman.... Kyllä, äiti, lupaan leikkiä kiltisti.

 

Oho, alempaan kuvaan eksyi vahingossa jotain ostettuakin. Vasemmanpuoleiset villasukat tarttuivat mukaan vitosella Turun kauppatorilta, jossa eräs herttainen rouva niitä myi matkamuistoiksi. Pienet lapaset ovat joskus roikkuneet toppahaalareistani kun olen ollut vauva. Jos muistan oikein, olen saanut ne joltain hoitotädiltäni. Punaiset töppöset ovat äitini virkkaamia, aikanaan Barbie-leikkeihin tarkoitettu. Mummolla on vaan niin iso kinttu... 

 

Niina hemmottelee minua liikaa. Mutta ei se haittaa! Alla aidosta nahasta tehty noitarumpu. Sain tehtäväkseni väsätä siihen kädensijan. Nyt pitää vain etsiä 20 cm pitkä poro, jolta saisi ihan pieniä sarvia kädensijaa varten. 

 

Samaten Niina oli muistanut minua suloisella pienellä tuohikorilla joka oli täytetty ihan itse kasvivärjätyillä lankakerillä! Muistaakseni ainakin sipulinkuorta oli yhdessä, lieneeköhän toisessa nokkosväri?

 

No nämä popot eivät nyt varsinaisesti mene tähän itse tehtyyn kategoriaan, mutta menkööt! Äiti on huolella ja isolla vaivalla säästänyt ja kerännyt pölynimurista kaikki lasten leikeissä kadonneet barbien kengätkin. Nämä kengät olivat ihan ensimmäisen Barbieni sandaalit ja tekevät nyt mummon nuoruuden tanssikenkien virkaa! Olenkohan koskaan muistanut välittää kiitoksia äidilleni kaikesta siitä vaivasta... Kiitos!

 

Tämmöisen albumin taannoin väkersin Malmströmin nukkekotisivujen ohjeen mukaan. Hyvä tuli. Lisäksi laitoin sinne vielä oikeita valokuviakin, jotka leikkasin Ifi:n tilausten mukana tulleista indeksikorteista. Menevät mittakaavassa noin a5-kokoisista valokuvista. Ahh, kesämuistoja!

 

Lopuksi mummo haluaa toivottaa kaikille turvallista kesänjatkoa!