Riemukkaan omapäinen mummo saa lisää loiseläjiä kotiinsa. Raahasin kirppikseltä kotiin sellaisen 80-luvun posliinisen harlekiininuken ja ajattelin siitä piikaa, mutta pällit maalaukset pilaavat efektin. Nukessa sen sijaan oli niin kaunis muoto, että ajattelimme ystäväni Niinan (http://nanas.vuodatus.net/ ) kanssa kokeilla kasvojen replikoimista. 

Ensin rakennettiin muotti. Tässä käytössä ns. hammasmuovi toimii. Seuraavaksi ajattelin testata silikonimuottia. 

Muottiin valettiin teelusikallinen kipsiä ja rautalanganpätkä, jolla positiivin saa irti muotista. Kuvat on otettu jälkikäteen eikä prosessin aikana, rautalangan jättämä ruostetahra sotkee muotin reunaa.

 

Varsin kivuton ja onnistunut operaatio, ainakin näin ensimmäisellä yrittämällä. Parasta tässä oli se, että negatiivimuotti on aivan täysin käyttökelpoinen v. 2.0:aa varten.

Todella tarkka. Tarkka saa olla myös negatiivin kanssa. Kaikki ilmakuplat näkyvät jos sellaisia sattuu jäämään. Tästä saisi vaikka kummituksen. Tai ballerinan. 

 

Sitten on tämä Consuela...

Consuela tuli euron tikkarin kylkiäisenä. Alla näkyvän nuken sain Niinalta, ylemmässä kuvassa on Consuelan sisko, jonka ryntäsin saman tien ostamaan pois kun kuulin kyseisestä karkkikaupasta. Sisko toimittaa nyt "ennen"-valokuvamallin virkaa. Kultakutri kaipasi hieman enemmän asennetta, joten näytin sille liimaa ja maalia: 

Consuela EI ole mummon lapsi eikä lapsenlapsi eikä edes naapurin kakara. Consuela on mummon kääpiösisäkkö. Sattumoisin albiino. Jolla on kultaiset silmät (kuka muistaa Raistlinin Dragonlance-kronikoista...). Tälle tulee vielä ranskalaisen sisäkön asu, mikäli jaksan näperrellä vielä tovin. Euron nukeksi varsin hyvä ostos. Tikkari itsessään oli karmea.