Olen aika eto ihminen. Pidän asioista, jotka ovat melkein sitä miltä näyttävät mutta ei aivan, ja siksi tykkäänkin tällaisesta harrastamisesta. Minulla on myös hyvä ystävätär joka on erikoistunut kaikenlaiseen värkkäämiseen ja puuhaamiseen ja käy perinteikkäälle muinaistaito- ja käsityöalalle valmistavaa oppilaitoksta. Hänen hauskat ja vivahteikkaat kertomuksensa sekä kaikki mahtavat aikaansaannoksensa inspiroivat minua valtavasti. Lisäksi hänen kanssaan on lystiä harrastaa kaikkea jännää, varsinkin kun materiaaleiksi käy ihan mikä tahansa. 

Tässä eräänkin kerran olen läpällä heittänyt, että olisi hienoa saada aito talja nukkekotiin ihan mittakaavassa. Koska karhua ei käy kutistaminen, olen ehdotellut että miten olisi hiirentalja. Niinhän siinä on sitten käynyt, että näppärä ystävättäreni oli saanut työpajansa lähistöltä pari loukkuun jäänyttä hiirenraatoa ja nylkenyt ne nukkekotitarkoitusta varten. Nahat oli säilötty suolaan jo pääsiäisenä, koska silloin en lomiltani kerinnyt niitä noutamaan. Pienessä mielessäni olin ajatellut, että saisin käsiini valmiiksi parkitut pienet taljat mutta ehei, sehän olisi ihan liian tylsää. Tänään oli ohjelmassa siis hiirennahan parkitsemista!

Ensiksi nahat pestiin suolasta miedossa saippuavedessä ja liotettiin pehmeäksi lämpimässä vedessä. Lionneesta nahasta rapsutimme naulan kantapäällä irti loput lihas- ja muut rämmäleet. Itseäni kävi ällöttämään, kun käteeni annetussa nahassa oli melkoisia rasvapatteja ex-hiiren kainaloiden kohdalla. Nahkakin oli melkein puolet toista isompi, joten kyseessä oli todellakin lihava hiiri. Ellotus hävisi sitä myötä kun uteliaisuus lisääntyi, ja jälki oli loppupeleistä aika tasaista.

Tässä putsataan nahkaa

Putsattu nahka hierottiin munankeltuais-oliiviöljyseoksella. Tarkoitus oli ilmeisesti, että seoksen proteiinit tavallaan "kypsyttävät" nahkaa siten, että karvat säilyvät nahassa kiinni. Saman parkkiainekäsittelyn olisi voinut tehdä myös aivoilla ja traanilla, mutta sattuivat olemaan aivot lopussa.

Nahkaa hierotaan muna-öljyseoksella

Iloinen hiirentaljantekijä hiiren kanssa

Lopuksi ripustettiin hiirentaljat kuivumaan. Tarkoitus on antaa parkkiaineen vaikuttaa vähintään vuorokauden verran ennen lopullista pesua ja nahan pehmittämistä. Noin pientä taljaa käsitellessä prosessi on nopea ja saa varoa, ettei vahingossa hajota hentoa hiirtä. Onneksi ystävättäreni on asiantuntija näissä jutuissa. Huomenna jatkamme siis pehmittämisellä.

Luvassa hilpeitä hiirentaljoja nukketalon mummolle

Tässä vielä ystävättäreni oma muinaistekniikkablogi: kiertelevakettu.blogspot.com/

 

And the same in english (added 12.7.2011): 

I'm pretty whimsical person. I like things that are almost what they seem, but not quite, and that is why I love these kinds of hobbies. I also have a good friend, Nana, who specializes in all kinds of interesting craft projects and is studying the traditional ancient crafts. Her reports of the studies are fun and vibrant and all of her crafts have inspired me tremendously. We love working together in all sorts of  weird projects.

I used to joke how great it would be to get a real fur by my dollhouse fireplace. Since you can't really shrink a bear, I've been suggesting a mouse hide instead. During the easter holidays Nana had caught a couple of mice and skinned them for the dollhouse. Skins were preserved with salt over the holidays. In reality I had hoped that I could get my hands on pre-tanned hides but nope, that would have been too boring. So today we did some hide tannign!

First, the skins were washed with mild soap and soaked in warm water until they became soft. Then we used a large nail to scrape the hides clean of the rest of the muscle and other tissue. My mouse was almost twice as large as Nanas, and it hat a lot of fat on it. My disgust lessened during the process and we eventually ended up with two lovely clean mice hides.

The cleaned skin was rubbed with egg yolks and olive oil. The mixture of proteins apparently "matures" the skin so that hair will not fall out. The same effect could have been created with pureed brain, but we happened to be out of brains at the moment. 

Finally the hides were hung out to dry. The aim is to give the olive-egg-mixture some time to sink in before the final wash and softening. A small hide can be tanned really quickly in comparison to a large animal. And the thin hide will rip easily if you are not careful. Fortunately my friend is an expert in these things. So tomorrow we will begin to soften and stretch the hides into their final shape!